torstai 1. maaliskuuta 2012

Kevään merkkejä III

Appelsiinipuu kukkii:



Ensimmäiset kukat ovat hieman aneemisia, mutta tuoksu on yhtä kaikki huumaava. Nupun aukeaminen ei voi jäädä huomaamatta. Kukinnan edetessä tuoksu tuntuisi laimenevan. Kukkia putkahtelee tasaisesti syksyyn asti. Kasvi ei ole varsinainen appelsiinipuu (Citrus sinensis), vaan kääpiösitrus, Citrofortunella microcarpa, joka on useamman sukulaislajin risteytys. Hybridi on lähtöisin Kiinasta, ja sen tarkka alkuperä on tuntematon. Ilmeisesti sekoituksessa on mukana ainakin kumkvattia (Fortunella on sen vanha sukunimi) ja mandariinia. Microcarpaa kasvatetaan ennen muuta koristekasvina, mutta hedelmiä voi myös käyttää vaikkapa marmeladiin. Lajikkeet tuntuvat parantuneen huimasti niiden kahdenkymmenen vuoden aikana, kun minulla on näitä ollut, tosin varma en voi olla. Tuottajat kun ilmoittavat kasviensa nimeksi vain yleisnimen "Calamondin". Nykyään talvettaminen kuivissa ja kuumissa keskuslämmitysoloissa ilman lisävaloa ei ole mikään ongelma, joskin lehtiä talven aikana kyllä karisee. Muut huonekasveiksi myytävät sitrukset ovat ongelmallisempia ja tuntuisivat kaipaavan talvipuutarhaoloja. Sitruunan kanssa minulla ei ole koskaan ollut onnea. Kumkvatti puolestaan on kohtalaisen kestävä, mutta selvästi vaateliaampi kuin Calamondin.

Oma lukunsa ovat itse siemenestä kasvatetut sitrukset, greipit, mandariinit, sitruunat ja appelsiinit. Nämä ovat huoneoloihin totuttuaan yleensä sitkeitä kasveja, mutta harvoin kovin kauniita. Kukinta on harvinaista, ja sitä saa odotella vuosikausia. Sitruskasveja on historian aikana risteytty niin villisti keskenään, että niiden perimä on rikasta ja epävakaista. Siksi niitä ei juuri auta lisätä siemenestä; jälkeläiset tuskin muistuttavat emokasvia. Pistokkaasta lisääminen ei sekään kotioloissa oikein onnistu. Kaupassa myytävät microcarpat on yleensä vartettu johonkin rotevampaan sitrukseen, jolloin kasvi saa viehättävän pienoispuun muodon. Onneksi nämä kasvit ovat nykyään edullisia ja pitkäikäisiä myös vähemmän ihanteellisissa oloissa.

(Kuvissa kasvin lehdet näyttävät kovin pölyisiltä. Kissojen nukkumapaikka on juuri ikkunalaudan alapuolella, joten karvaa ja pölyä riittää. Isommat lehdet pyyhin kuitenkin säännöllisesti. Sitrukset pitävät myös suihkuttelusta.)

Myös ruukkunarsisissit ovat taas täällä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti