Oliivikakku

Tämä leivonnainen muistuttaa rakenteeltaan hyvin kohonnutta kuivakakkua, mutta on suolainen, jopa hyvin suolainen. Ohje kirjasta 1000 Vegetarian Recipes from around the World.

250 grammaa oliiveja (kuvan kakussa vihreitä ja kalamata-oliiveja)
300 grammaa vehnäjauhoja ja 2 tl leivinjauhetta huolella sekoitettuna
4 kananmunaa
1 rkl sokeria
125 ml maitoa
125 ml oliiviöljyä
voita vuokaa varten
suolaa ja pippuria

Voitele vuoka, halkaisijaltaan noin 20 cm. Käytin silikonivuokaa, jota ei tarvitse voidella, ellei sitten maun ja kiillon takia. Pilko oliivit ja sekoita joukkoon kaksi ruokalusikallista jauhoista.

Vatkaa munat kevyesti. Lisää sokeri ja maun mukaan suolaa ja pippuria (suolaahan tästä ruokalajista ei puutu!). Sekoita joukkoon maito ja öljy.

Lisää taikinaan loput jauhot siivilän läpi ja lopuksi oliivit. Siirrä taikina vuokaan ja tasoita pinta.

Paista 200 asteessa 45 minuuttia. Laske lämpö 160 asteeseen ja paista vielä 15 minuuttia, kunnes kakku irtoaa vuoan reunoilta.

Ota uunista ja anna jäähtyä vuoassa 20 minuuttia. Kumoa ja anna jäähtyä kokonaan. Kakku on mielestäni parasta jääkaappikylmänä. Sopii vaikkapa pikkupurtavaksi viinin ja salaatin kanssa.

Parvekeviljelyä elokuun alussa

Lasitetulla länsiparvekkeella on kylmänä kesänä vihreää ja kasvit voivat pääasiassa hyvin. Kylmyys suojaa ötökkäepidemioilta, jotka suljetussa tilassa riistäytyvät helposti käsistä.

Shisot ovat kasvaneet metrisiksi pikkupensaiksi. Yksivuotias lapsikin on oppinut niiden sihisevän nimen. Valitettavasti en välitä kasvin mausta. Se on mieto mutta jotain häiritsevää siinä on. Mutta kaipa nuo lehdet salaatin seassa tulevat syödyksi. Samasta taimierästä ikkunalle ja avoparvekkeelle päätyneet taimet ovat jo kompostissa, eivät viihtyneet. Kasvihuoneeseen päässeet voivat kuulemma mainiosti.

Chilin taimet piti tänä vuonna ostaa, vanhoissa siemenissä ei enää ollut tehoa. Nyt palonalkuja on vihdoin alkanut ilmestyä, aluksi kukat varisivat pois pölytysyrityksistä huolimatta. Pölytän kukat pienellä pehmeällä siveltimellä.

Minttua on jälleen reilusti yli oman tarpeen. Parvekkeella on nyt neljää lajia. "Lontoon minttu" on klassikko, kasvimaalla talvehtiva marokonminttu, joka on tuotu matkalaukussa Columbia Roadin kukkamarkkinoilta. Minttua voi yrittää talvettaa myös parvekkeella, ainakin leutoina talvina se on mahdollista Etelä-Suomessa.

Käyttökelpoista paperista osa II

Fujimoton kuutioita. Isossa paperina A4 neliöksi trimmattuna, pienemmissä perinteinen origamipaperi koossa 15x15 cm.

 

 

Fujimoton kuution taittelukaavio löytyy netistä useasta paikasta. Malli on helppo, mutta onnistuu vain jos diagonaalitaitokset on tehty pieteetillä. Suosittelen käyttämään viivotinta ja taittotyökalua! Kun taitokset ovat tarkat, kuutio muotoutuu kuin itsestään.

Koristekuvio leikattu saksilla Sinellin Basic-paperista, malli kirjasta Paper Cutting for Celebrations.

Entä se käyttökelpoisuus? Kuution päät voi avata, joten se sopii lahjarasiaksi jollekin pienelle. Vaikkapa itse tehdyille korvakoruille.

Fujimoto origami cubes in black and white.

Crème caramel vietnamilaisittain

Tässä annoksessa ei ole kookoslastuja.

(Tuskinpa tätä Vietnamissa syödään; epäilen että jollain on ollut tarve kehittää länsimaiseen jälkiruokakulttuuriin sopiva ruokalaji aasialaisen aterian päätteeksi. Mutta hyvää se on!)


4--6 pientä annosta

reilu 100 grammaa valkoista sokeria
40 ml vettä

200 ml kookoskermaa (tai kookosmaitoa, jos haluaa kevyempää)
200 ml täysmaitoa
3 vatkattua munaa
50 grammaa ruskeaa sokeria (epäilen että omaan versiooni livahti kaksinkertainen määrä; luultavasti mikä tahansa välillä 50--100 grammaa toimii)
vähän vaniljaa (sellaisenaan, aromina, tai osan ruskeasta sokerista voi korvata vaniljasokerilla)

paahdettuja kookoslastuja ja raastettua limetinkuorta 

Lämmitä uuni 160 asteeseen. Keitä sokerista ja vedestä kullanvärinen siirappi ja kaada uuninkestävien pikkuvuokien pohjalle (tämä on se karamellikastike joka päätyy annoksen päälle).

Vatkaa muut ainekset huolella sekaisin. Käyttämässäni ohjeessa neuvottiin vielä siivilöimään seos, mutta se ei ole välttämätöntä. Kaada vuokiin.

Laita vuoat isoon uunivuokaan ja täytä vuoka puolilleen kiehuvalla vedellä. Paista uunissa n. 40 minuuttia niin että seos hyytyy kunnolla.

Anna jäähtyä ja siirrä jääkaappiin ainakin kuudeksi tunniksi. Suojaa tarvittaessa kelmulla.

Irrota veitsellä reunoilta ja kumoa. Päälle kookoslastuja ja limetinkuorta maun mukaan.

Käteviä

Uusia apuvälineitä työpöydällä!

Neulavati. Martha Stewart neuvoo liimaamaan vadin pohjaan vahvan magneetin. Riittää kuitenkin, että vadissa on jatkuvasti muutama neula, ne pitävät nurjalla puolella olevan magneetin kiinni vadissa, kunhan magneetti on tarpeeksi vahva.

Vati on Koko-sarjaa. Myös aasialaiset dippivadit sopivat tarkoitukseen.

Cloverin ihmeklipsit. Nämä korvaavat puuttuvat somet silloin kun kymmenen ei ole tarpeeksi monta. Aidot maksavat Suomessa paljon ja netissä paljon vähemmän, mutta vielä vähemmän maksavat epäaidot ovat kuulemma hyviä nekin.

Mehiläisvaha. Tämä helpottaa käsinompelua huomattavasti. Estää lankaa solmiutumasta ja kiertymästä itsensä kanssa. Lanka sujahtaa kotelon kyljissä olevista halkioista.

Sashikoa ruskealle pohjalle

Sashiko-kirjontaa pannulapulle. Kangas on Eurokankaan pussikampanjasta hamstrattua, todennäköisesti puuvillaa ja liian tiivistä sashikoon, jossa käytetään paksua neulaa. Lopputulos on kuitenkin kohtuullisen siisti. Malli on perinteinen, ilmeisesti nimeltään "seigaiha". Ruudun koko 3 cm. Lapussa ei ole näkyviä konetikkauksia, vaikka sivusaumat onkin ommeltu koneella.

Valmista. Vanukappale on työnnetty lapun sisään ja pääty ommeltu käsin umpeen.

Nurja puoli. Vanu on kiinnitetty pistoilla ja solmuilla.

Alussa. Ruudukon ja mallin piirtämistä liidulla ja leivosmuoteilla.

Tekeillä. Käytössä aito japanilainen sashiko-lanka ja -neula. Myös sakset ovat japanilaiset.

Toinen samanlainen

Ompelin samantien toisenkin hellehatun, ankkurinkuvalla. Kirjontamalli lainattu edelleen kirjasta Kirjo punaista, sinistä, valkoista.

 Laatikosto muutti keittiöön työpöydän seuraksi. Nyt on reilusti tilaa kynille, saksille ja papereille. Työskentelyolosuhteet alkavat olla paineita aiheuttavan hyvät. Laatikosto pöydällä olisi vielä ylellisempää, mutta pöytätilaa ei ole tuhlattavaksi.