maanantai 18. kesäkuuta 2012

Kesä ja pellava



Valkea pellava on kesän klassikkokangas. Viileä, ylellinen, sesonkiherkku siinä missä parsa, herneenpalot ja mansikat. Ompelin maatuskapaidan tähteistä perushameen, kaavana Vogue 2117. Tämä on yksinkertaisista yksinkertaisin, hyvin klassinen malli. Muotolaskokset edessä ja takana, vetoketju (20 cm) takana, kevyesti levenevä helma. Tällainen on melkeinpä helpompi kuin kuminauhavyötäröinen hame ja sopii erinomaisesti sekä rentoon että muodollisempaan pukeutumiseen.


Voguen kaava on vanhaa kokoelmaani 90-luvulta. Tämän ikäisissä kaavoissa klassikot erottuvat jo joukosta! Valitettavasti vyötärönympärys vaati 10 sentin lisäyksen, mutta näin simppeliä mallia on helppo suurentaa tai pienentää leikkausvaiheessa. Saumanvarojen huolittelu tuotti ongelmia. Kovin paksuja saumoja ei tällaiseen malliin voi tehdä, ja etu- ja takasaumat on melkeinpä pakko silittää auki. Tein huolittelut saumurilla, jonka langoitus on edelleen mysteeri. Jälki on pikemminkin pitsiä kuin ommelta.



Vetoketjun kiinnityksestä tuli melkoinen katastrofi, joten laitetaan kuvakin kainosti pienempänä. Tajusin vasta nyt, että syksyllä hankkimani Pfaffin mukana ei tullut vetoketjujalkaa. Melkoinen puute näin kalliissa koneessa! [Vetoketjujalka löytyi sittenkin, mutta tosiaankin vasta post festum. Olen tottunut aivan toisennäköiseen kapistukseen, joten en tunnistanut sitä tarvikkeiden joukosta...] Seuraavaa kiinnitystä varten se on ehdottomasti hankittava, sen verran purkamista ja muuta säätämistä tässä oli, eikä lopputulos edelleenkään ole varsinaisesti esittelykelpoinen. Hameessa ei ole vyötärökaitaletta, vaan vyötäröllä on sisään taitettu vinokaitale. Tällainen vyötärö on miellyttävän pehmeä käytössä. Vinokaitaleen reuna on kiinnitetty käsin, ja myös hameen helma on käsin ommeltu.

Tällainen hame olisi ihana kirjontaprojekti. Myös käsin virkattu pitsi sopii erityisen hyvin yhteen rustiikkipintaisen pellavan kanssa.



Pellavaa on tänä vuonna näkynyt ilahduttavasti myös neuloksissa. Täyspellavaisia tai pellavasekoitteisia neuletakkeja, toppeja ja tunikoita on ollut useilla valmistajilla, myös kohtuuhintaan. Muutaman vaatteen ole ostanutkin. Näissä Zaran suoralinjaisissa T-paidoissa pellavaa on vain 30 prosenttia, loppu on viskoosia. Silti materiaali on jo tällä pellavaprosentilla kiinnostava ja ylellisen tuntuinen. Neulos on sen verran hauras, että tässä kontekstissa yksi pellavan perushyveistä, kestävyys, tuskin pääsee esiin.



Päivän kukka: "Nora Barlow"-akileija. Tämä on tavallisesta lehtoakileijasta (Aquilegia vulgaris) jalostettu kerrattu ja lyhytkannuksinen muoto. Alkuperäinen "Nora Barlow" on puna-valkoinen. Nimi on peräisin Charles Darwinin pojantyttäreltä, joka teki risteytyskokeiluja akileijoilla. Nykyään näitä akileijoja saa kaikissa väreissä. Kukan muoto on jokseenkin täydellinen: tätä palleroisemmat jalosteet eivät enää näytä akileijalta. Tämä alkukesä on ollut akileijojen aikaa. Ne kukkivat nyt poikkeuksellisen runsaasti kaikkialla Helsingin pihoilla ja puutarhoissa. Yksittäisiä karkulaisia tapaa toisinaan joutomaaltakin. Puutarhurille akileijojen erityinen viehätys on niiden kyvyssä risteytyä ja tuottaa yhä uudenlaisia värejä ja muotoja.



Yksittäinenkin kukka on kaunis, mutta kokonainen kimppu on vielä parempi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti