keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Karhun ystävällinen katse


Vai onko se surullinen? Alistunut?

Korkeasaari on täynnä sopeutujia. 

Häkkeihin suljettujen eläinten lisäksi saaren valtava luonnonvarainen lintukanta on sopeutunut eläintarhan omalaatuisiin olosuhteisiin. Sadat naakat, varikset, harakat, hanhet, lokit, meriharakat ja varpuset hyödyntävät estottomasti eläinten ruokinta-astioiden sisältöä ja pyrkivät osingolle turistien eväistä. Kilpailu on kovaa, mutta linnut näyttävät suorastaan nauttivan yleisestä hälinästä ja tungoksesta. Osa kävijöistä sortuu tietysti ruokkimaan lintuja. Minä en voinut vastustaa kerjäävän naakan valpasta ja älykästä katsetta. Naakat tuovat mieleeni vain positiivisia asioita. Nobelisti Konrad Lorenzin täsmällisyydellä & lämmöllä tehdyt tutkimukset. Kirkontornit. Keskiaikaisten kaupunkien ikivanhat naakkayhteisöt. Wikipedia kertoo, että ihmisiin tottunut naakka reagoi ihmisen silmien liikkeeseen ja tietää, milloin sitä katsotaan. Kerjäävä naakka on kuin koira. Se seuraa tarkasti makupalaa pitelevän käden liikettä, ennakoi ja sieppaa palasen ketterästi ilmasta, siipien varaan hypähtämällä. Katsekontakti on intensiivinen ja inhimillinen. Monet eläimet vaikuttavat poissaolevilta ja älyttömiltä, koska ne eivät katso ihmistä. Katsomisen kulttuuri luo erityisen siteen ihmisen ja linnun välille. Ruokkimani naakka talletti leivänmurut nokkaansa niitä nielemättä. Oliko sillä poikanen ruokittavana?

Siipipähkinä tiikerihäkin vierellä.

Myös sadat epätavalliset ja eksoottiset kasvit ovat sopeutuneet saaren olosuhteisiin. Korkeasaaressa on 90-luvulta alkaen kiinnitetty erityistä huomiota kasvillisuuden suunnitteluun ja lajirunsauden vaalimiseen. Kissalaaksossa kasvaa kukoistavia siipi- ja jalopähkinöitä. Kiinanlaikkuköynnökset, kärhöt ja kuusamat peittävät häkkejä. Aasialaiset kasvit tuovat tuulahduksen kissapetojen alkuperäisiltä kotiseuduilta. Ympäri saarta on harvinaisia puita, runsaita kukkaketoja ja huolella sommiteltuja istutuksia. Olisin kaivannut nimilappuja edes puuvartisille kasveille. Lappuja huomasin vain Africasia-talon sademetsäkasveissa.


Alppivuohi tietää, mikä auttaa kutinaan.

Korkeasaaren varsinaiset nähtävyydet, häkitetyt eläimet, ovat pysyneet varsin samankaltaisina koko elinikäni. Sorkkaeläinten lajit vaihtuvat huomaamatta toisiin samanlaisiin. Toisinaan lajin nimeä muutetaan. Alppikauris on vaihdettu alppivuoheksi, ja vuohiltahan ne kieltämättä näyttävät. Yllättävä uutuus olivat jättikokoiset kilpikonnat, joita makoili sekä ulkona että sisällä. Nämä ovat kaiketikin tulleet eläintarhaan aivan viime vuosina. Pesukarhut ovat ilmeisesti vasta tulossa. Häkki oli valmis, mutta asukkaita ei näkynyt. Ainoa laji, jonka miettimättä huomasin kadonneen, oli seepra.

Riikinkukko elämän alkutaipaleella. Vielä ei ole nilkkakorujen aika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti