Narsissinkeltainen pannumyssy

Tee- tai kahvipannun lämpimänä pitävä vanulla vuorattu huppu on aloittelevan ompelijan klassikkotyö. Näitä ei enää juuri näe teollisessa tuotannossa. Nykyään on helppo keittää uusi kupillinen teetä tai kahvia milloin tahansa.

Epäilemättä pannumyssyllä on vanhemmassakin perinteessä ollut ennen muuta koristearvoa, samoin kuin aamiaismunien pikku hupuilla (egg cosy). Pannumyssy ei ole joutunut alttiiksi suurelle kulutukselle eikä sitä ole juuri tarvinnut pestä, joten se on voinut olla runsaasti kirjailtu tai muutoin koristeltu. Tove Janssonin Taikatalvessa Pikku Myy askartelee Muumimamman koreasta ruusuilla kirjotusta pannumyssystä itselleen talvitakin, ja esinettä kaivataan lähinnä sentimentaalisista syistä, vaikka muumit ovatkin suuria kahvin ystäviä.

Ompelemani myssyn narsissinkeltainen päällipuoli:

Ja possunpunainen vuori:

Ohje on Eva Krukin kirjasta Ompele ja neulo omin käsin. Monista muista aloittelijaohjeista poiketen tässä myssyssä on kolme kappaletta: etu- ja takakappaleen välissä on leveähkö suora kaitale. Jätin pois mallityön nostolenkin ja ompelin sen tilalle kirjaillun kangasmerkin. Vuorin ja päällikankaan välissä on kaksinkertainen vatiini, joka on tikattu kiinni vuoriin. Päällikangas on pellava-viskoosia, samaa josta tein sohvatyynyt. Koska jäljellä oli vain tilkkuja, kappaleiden keskellä on tikattu sauma. Vuori on tilkkutyöpuuvillaa.

Eva Kruk on ruotsalainen graafikko, kirjoittaja ja kustannustoimittaja. Kirja on äärimmäisessä yksinkertaisuudessaan viehättävä. Ohjeissa on liki suorakulmaisista kappaleista ommeltuja esiliinoja, pannulappuja ja kasseja sekä muutama helppo neuletyö. Suomalainen lukija panee merkille, että mallitöiden kankaina on käytetty Marimekkoa ja kuvausrekvisiittana Iittalan astioita. Tällainen kirja houkuttelee opettelemaan uudelleen asioita, jotka jo osaa. Valitettavasti kirja on kuitenkin joko kirjoitettu tai suomennettu kovin kehnosti. Epäilen jälkimmäistä. Ohjeista on vaikea saada selvää, ja suoranaisia virheitäkin löytyy. Piirroskuvat auttavat ohjeiden hahmottamista.

Olin erityisen viehättynyt pöyristyttävästä pipo-ohjeesta, joka on kuvattu kirjan kannessa. Kruk neuvoo neulomaan neliskanttisen kappaleen joustinneuletta, ompelemaan takasauman ja sitten muotoilemaan kuvun kaaren ompelukoneen siksakilla. Liiat leikataan kylmästi pois. Haluaisin nähdä neulojan, joka tämän tekee!

Kirjan innoittamana syntyi myös elämäni ensimmäinen ommeltu patalappu, tosin ei kirjan ohjeella. Luulen, että tämä ainokainen riittää.