(Pseudo)japanilaista

Schachenmayrin Extra Merinon jämistä syntyi nelosen puikoilla pikkuiset ranteenlämmittimet, painoa 42 grammaa. Ohje on lähinnä omasta päästä, tosin ranteen kierretyn joustinneuleen koristekuvio on napattu Judy Sumnerin japanilaishenkisten pedikyyrisukkien (Knitted Socks, East & West) varresta. Koristeeksi askartelin solmun (vähän kuin kierretty merimiessolmu) ontelonyöristä. Solmun pitäisi olla jonkinlainen japanilainen kirjesinetti, mutta tieto on peräisin melko ylimalkaisesta suomalaisesta kirjasta Ihanat lahjat, johon en suuremmin luota. Voin kuitenkin kuvitella että näissä pikku käsineissä on jotain japanilaista.

Nyöri on ommeltu muutamalla ompeleella kiinni sieltä täältä. Ihan kiva idea, kaiketi, vaikka käsineet ovatkin jääneet lähinnä työpöydälle lojumaan. Ontelonyöri on kiitollista solmittavaa, ja solmukoristeissa riittää ainakin variaatiomahdollisuuksia. Kiinalaiset koristesolmuthan ovat kokonaan oma taiteenlajinsa.

Käsiaiheiseen postaukseen vielä muistokuva maailman ihanimmasta käsirasvasta, jota ei enää saa mistään (paitsi kiskurihintaan ebaysta, totta kai). L'Occitanen sheavoita sisältävä käsivoide (siinä maalituubia muistuttavassa pakkauksessa) on koostumukseltaan täydellisen miellyttävää, mutta turhan tuhdin tuoksuista jokapäiväiseen käyttöön. Tämä parin vuoden takainen suloinen hunajaversio minikokoisessa tuubissa oli miedomman tuoksuista ja siten melko lailla täydellistä. Nyyh.