Lapsellista

Kirjailin vauvalle (joka on kyllä aivan kohta taapero) vetureita ja junanvaunuja pussilakanaan. Malli on iki-ihanasta ranskalaiskirjasta Kirjo punaista, valkoista, sinistä. Junat olisi tosin kuulunut kirjoa varsipistoilla, minä käytin simppeleitä tikkipistoja, joten lopputulos on todellakin huomattavan lapsellinen. Kangas on Eurokankaan pellavapalaa, erittäin tiivistä ja vahvaa kamaa, jonka ompeleminen käsin on painajaismaista. Keskisormen iho vaati toipuakseen pari viikkoa, vaikka yritin käyttää sormustinta. En kokeile toiste.

Junia on kolme, kaikki eri pituisia.

Pussilakanakangas on Eurokankaan lakanapalaa (koodilla "lasten kangas"), koristeraita on ommeltu käsin kiinni (auts). Kirjontalanka on sitä tavallista muliinia, yksi säie.

Ostin suolapurkin, jota käytän sekä ruoan valmistusvaiheessa että pöytämausteena. Pikkuinen suolalusikkani on vietnamilaista työtä, kookospalmun puusta vuoltu. En pidä sirottimista enkä myllyistä; haluan nähdä mihin suolani menee. Ilmeisesti mieltymykseni on poikkeuksellinen; Wikipedia kertoo suola-astioista, että nyttemmin "they have been almost entirely replaced by salt shakers." Purkki on Habitatin uutta mallistoa, ohut, puhallettu lasi-astia, jonka kansi vajoaa turvallisesti purkin sisään. Tykkään. Japanilaisuus näyttää olevan kevään teema Habitatissa. Purkin nimi (sitä saa kolmessa koossa) on "Futami", vaikka en huomaa siinä mitään varsinaisesti itämaista; sen sijaan sashiko-kuoseja näkyi mm. kevätmalliston tarjottimessa ja maljakoissa.