Sitrus!

Aito asia. Sitrusruuvi on ehkä hauskin, joskaan ei välttämättä siistein tapa puristaa mehua.

Sitruskäsineet! Nämä löytyivät hylättynä parvekkeelta. Ehkä noin seitsemän vuoden takaista tuotantoa.

Aurinkohedelmää lämmikkeeksi. Lapanen on neulottu hahtuvasta ja huovutettu kevyesti.

Keltainen osa on ihan tavallista villalankaa.

Uusi kirjalöytö: ruotsalainen sitrushedelmien viljelyopas.

Paljon komeita kuvia ja vähemmän täsmällistä tietoa.

Eva Rönnblomin "Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta" on nykyajalle tyypillinen elämyslähtöinen esitys sitruspuiden ihanuudesta. Kuvat peittävät suurimman osan sivupinta-alasta. Kirja sisältää kuitenkin hyvät perustiedot ruukkuviljelyyn kelpaavista lajeista ja lajikkeista, ja kirjoittajalla on selvästikin pitkä omakohtainen kokemus harrastuksesta. (Rönnblomin sitruksilla on sähkölämmitteinen ulkokasvihuone; tällainen ratkaisu on perustuskustannuksiltaan edullinen, mutta käytössä lienee melkoisen kallis viritys.) Käytännön ohjeitakin tarjotaan, joskin melko yleisluontoisia. Sukaatista selvisi lähinnä, että sen kasvatus on "vaikeaa" ja hedelmiä tulee vain vähän.