perjantai 29. huhtikuuta 2016

Puketti



Ompelin pitkäripaisen kassin ihan siitä ilosta, että Berninan tikutusta on niin mukava kuunnella. Sama tasainen ja tyytyväinen ääni, oli neulan alla kaksi tai kaksitoista kerrosta. Olen alkanut pitää Berninaa osittain henkilönä, joka osaa ommella, toisin kuin minä, joka vasta opettelen. Puketti-kuosi on vuodelta 1964. Näyttää hyvältä juuri nyt.

Berninassa on automaattinen neulan ylösjättö, mikä on jossain määrin ärsyttävää. Kantapäällä napauttamalla neula menee alas. Tarkoissa tikkauksissa käytän joka tapauksessa käsipyörää.

torstai 28. huhtikuuta 2016

Bernina palvelee



Bernina Record 931 Electronic tikuttaa useita jousto-ompeleita. Säätöjä on riittävästi. Tikin pituuden voi valita vapaasti (samoin kuin leveyden, tosin maksimileveys on 4 mm). [Pfaffissa tikin pituuteen on vaikea puuttua, stretch on ikään kuin yksi tikinpituuden vaihtoehto ja tyyppivikana tuntuu olevan esim. liian ilmavaksi jäävä hunajakenno.] Langankireyksien säätäminen vaikuttaa jousto-ompeleiden ulkonäköön, samoin langan laatu. Paininjalan puristusta Berninassa ei voi virallisesti säätää, mutta kannen voi avata kohtalaisen helposti ja väännellä sieltä löytyvää puristuksen ruuvia.

Päärmeiden huolitteluun soveltuva jousto-ommel helpottaa elämää ihmeesti. Kaksoisneula on toki aina vaihtoehto, mutta kohtalaisen vaativa sellainen. Kaksoineulat ovat kalliita. Helpoimmin saatavilla oleva Prymin neula on tunnetusti käyttökelvoton. Leveys säädetään ostamalla uusi neula. Ylälankoja pitää olla kaksi, mikä on jo kohtuutonta erikoisemman värisissä kertaprojekteissa. Säätöjen kohdilleen saamisessa menee aikaa; usein alalankaa on pakko löysätä, joten ruuvimeisselin on paras olla tallessa. Itse tapaan vetää päärmäyksen langanpäät käsin piiloon. Kaksoineulalla niitä tulee enemmän. Kaksoineula on toki kaunis oikealta, mutta nurjalla substanssia on turhan vähän.

Kuvan kangas on Noshin 100-prosenttista puuvillatrikoota. Tämä väri taisi jo poistua valikoimasta. Saumuri pisteli yhden reiän sivusaumaan kangasta ommellessa, toivotaan ettei niitä repeile lisää pesuissa. Noshin laatu on muuten loistavaa, mutta täyspuuvillaisten laatujen rei'ittyminen riipii hermoja.

Värivaihtoehto

Franckin lautasia Nuutajärven lasitehtaalta, ajalta jolloin Suomessa valmistettiin esineitä.

Kävin viime viikolla Marimekon ystävämyynnin yhteydessä Herttoniemen kangaspainossa. Painotiloissa ei saa valokuvata. Marimekko todellakin painaa Suomessa kaikki sisustuspuuvillansa ja vähän muutakin, kahdella koneella. Rotaatiopaino on nopeampi menetelmä, joka sopii pienemmille raporteille, käsinpainajille tuttuja valotettuja seuloja hyödyntävä silkkipaino mahdollistaa suuremmat kuviot. Pohjakangas tuodaan Saksasta, painolinjan lopussa kangas höyrytetään ja viimeistellään ja pakataan rullille tai pakoille; pakat menevät myyntiin, rullat lähetetään maailmalle ommeltavaksi. Valmiista kodintekstiileistä ja vaatteista suuri osa palaa jälleen Suomeen myytäväksi. Kangaspaino ei työllistä suurta määrää ihmisiä, mutta teollisen tuotantoprosessin näkeminen Suomessa alkaa olla jo ilmestyksenomainen kokemus. Kuinkahan kauan koneet Herttoniemessä vielä pyörivät. Arabian tehdas lähti jo.

Ostin ystävämyynnistä kassillisen kankaita. Ja ystävämyynnin jälkeen vielä pakanloppuja. Minun pöytäliinojani ei tarvitse lähettää ulkomaille ommeltavaksi.